koirakuvat.kuvat.fi

Messukeskuksen Voittaja 2009 -näyttelyssä oli yleisöohjelmaksi organisoitu agilitynäytöksiä, jossa Border Agility Teamin joukkue pääsi valokeilaan esittelemään yleisöystävälliseen malliin urheilulajia nimeltä agility. Suuren maailman tyyliin näkyvää sponsorointiakaan ei oltu unohdettu

Klikkaa suuremmaksi

Näytös järjestettiin ns. knock outina, eli tuttavallisemmin parikilpailuna, missä kaksi koirakkoa kisaa omilla radoillaan samanaikaisesti toisiaan vastaan. Joka erästä jatkoon pääsee voittaja. Toivottavasti kovin monelle lajia tuntemattomalle ei jäänyt epäselväksi, että virallisissa kisoissa harvemmin tällaiseen kilpailumuotoon törmää.

Yhtä kaikki, pariagility tarjosi mahdollisuuden saada hyvinkin erilaisia valokuvia agilitystä. Mielenkiintoisimmat kuvat jäivät tosin ottamatta, koska käytöksen törkeys ei riittänyt lähteä loikkimaan tv-kameroiden ohi sinne, mistä kuvat olisivat olleet otettavissa.

Tuomarille vaatimuksena silmät selässä..?

"Photo finish"

Janne ja Emmi

Näytösten lopuksi halukkaille tarjottiin mahdollisuutta päästä kokeilemaan ohjausta radanpätkällä. Ja halukkaitahan riitti.

Klikkaa suuremmaksi

Lähtöalueelle kerääntyi parhaimmillaan kymmenittäin innokkaita nuoria, joista suurin osa jouduttiin tosin käännyttämään ajanpuutteen takia. Monen lainakoiran kisatessa kolmosluokassa agilitykokeiluissa oli selvästi nähtävissä varsin lupaavia ohjauksia.

Klikkaa suuremmaksi

Varsin kunnioitettava teko monelta BAT:laiselta antaa koira tuntemattoman joukon ohjaukseen. Kuvittelisin, että useimmilla ylemmissä luokissa kisaavilla vastaava teko olisi melko suuren kynnyksen takana. Taisi BATin joukkoa tosin vähän jännittää, sen verran tarkkaan tapahtumia sivusta seurattiinkin

Klikkaa suuremmaksi

Jälkeenpäin kuultuna agilityturnaus oli ilmeisesti herättänyt kyseenalaistavia mielipiteitä, mutta omasta mielestäni tämäntyyppisillä näytöksillä ei juuri tehdä hallaa lajin maineelle kun vain poikkeuksellinen kilpailumuoto tehdään yleisölle selväksi – päinvastoin, tunnettuutta tarvitaan. Sitä paitsi, esimerkiksi golfissa on monia kilpailumuotoja lyöntien yhteismäärän laskemisen lisäksi. Ja kyseessä on kuitenkin vuoden 2016 olympialaji… ja onhan “hevosagility” eri muodoissaan ollut sata vuotta olympiaohjelmassa… hmm…

Edellinen kylmenevä lauantai ei ollut vielä ehtinyt kovinkaan pitkälle, kun mieleen juolahti edessä häämöttävän ruuhkan olevan etenemässä kohti messukeskusta. Kaksipäiväiseen Voittaja-näyttelyyn osallistuikin ennätykselliset 17000 koiraa.

Klikkaa suuremmaksi

Etukäteen oli tullutkin suunniteltua tarkka aikataulu harvinaisemman rotukirjon kattamiseksi, mutta suunnitelma jäi käytännössä toteuttamatta poikkeuksellisen ahtaiden hallien myötä. Kehien tapahtumien kuvaaminen muuttui pikemmin satunnaiseksi näkymien tallentamiseksi yleisönäytösten lomassa.

Klokkaa suuremmaksi

Näytöksiä tulikin seurattua huolellisemmin. Mukana oli pk-lajit, agilitya, flyballia, sekä sukupolvirajat ylittävää koiratanssia.

Klikkaa suuremmaksi

Kaiken ohjelman puitteissa edellisiä vuosia seuraten jollain tavalla vaikuttavimmaksi numeroksi nousi kuitenkin sankarikoirien palkitseminen. On helppo vakuuttua ikivanhasta lausahduksesta “ihmisen parhaasta ystävästä”, kun seurakoirienkin kirjaimellisesti yli-inhimilliset aistit ja vaistot pelastavat omistajiaan kiperistä paikoista. Sankarikoirien palkinta taitaa sitä paitsi olla valtamedioissa säännöllisimmin uutisoitu koiratapahtuma. Vaikka tämä blogi ei pahemmin tilastotiedettä käsittele, olisi silti hienoa tietää kuinka paljon oikeasti palkittavia tapauksia vuosittain sattuu.

Klikkaa suuremmaksi

Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Osallistu äänestykseen koirakuvat.kuvat.fi -gallerian vuoden 2009 parhaasta agilitykuvasta. Äänestykseen osallistuvien kesken arvotaan yksi n. tunnin koirakuvaussessio luonnossa pääkaupunkiseudun alueella. Kuvauksen ajankohta sovitaan arvonnan voittajan kanssa. Äänestys on käynnissä 5.1.2010 klo 24:00 saakka. Voit myös osallistua äänestykseen ilman arvontaa.

Ehdokkaat ovat nähtävillä alla. Klikkaamalla kuvia voit katsoa niitä suurempina.

edit: Äänestysaika on umpeutunut. Tulokset on julkistettu sivulla
http://www.koirakuvat.fi/2010/01/aanestysintoa-kerrakseen.html .

Kuva 1 - Bordercollie keinulla

Kuva 2 - Malinois hypyllä

Kuva 3 - Dalmatiankoira A-esteellä

Kuva 4 - Bordercollie okserilla

Kuva 5 - Tervueren hypyllä

Kuva 6 - Aussie pituusesteellä

Kuva 7 - Snautseri keinulla

Kuva 8 - Irlanninterrieri A-esteellä

Kuva 9 - Bordercollie putkessa

Kuva 10 - Borter pituusesteellä

Galleriaa vaivanneet ongelmat on ilmeisesti saatu ratkaistua, ja hakusanojen toiminta on palautunut ennalleen.

Lauantai kului kätevästi Messukeskuksen Voittaja-näyttelyssä, josta kuvia lisätään galleriaan valmistumistahdissa. Artikkeli päivän tapahtumiin liittyen ilmestyy kuvien jälkeen.

Kuvat.fi -palvelussa on ollut muutamien päivien ajan omituista takkuilua. Tästä johtuen joistain kansioista on kadonnut kuvien hakusanoja.

Joidenkin tietojen mukaan ongelman pitäisi tulla kuntoon lähiaikoina, joten sitä ennen haku ei toimi kunnolla ainakaan uusimmissa kuvissa.

Otsikosta huolimatta viikonloppuna ei tullut maisteltua oluita. Sen sijaan sunnuntaina vierähti muutama tunti Purina-areenan remonttikohteessa. Työvälineinä oli tosin sahan ja vasaran sijaan perus-lasitavarat.

Päivä oli selvästi hyvin valittu Itä-Helsingin agilityurheilijoiden kilpailutoimikunnassa, koska päivällä vallitsi toista (ja luultavasti viimeistä) kertaa auringonpaiste marraskuun jälkipuoliskolla, ja purinan ikkunoista matalalta paistanut aurinko loihti tummiinkin kisaajiin väriä.

Paikalla tuli kuvattua enimmiltä osin maxi-kolmosten molemmat radat sekä kaksi pienempää kokoluokkaa ykkösten ensimmäiseltä radalta. Ensimmäinen rata osoittautui haastavaksi, koska kierroksen jäljiltä taululle saatiin vain yksi nollatulos. Samassa kisassa ratkaistiin myös beauceronien rotumestaruus.

Ylläolevan tyyppistä kuvaa tuli metsästettyä useamman koirakon kohdalla, kun pussin ulostulo oli kerrankin mainiossa paikassa ja suunnassa. Varsinkin nopeimpien koirien kohdalla kuvan ajoitus on melko haastavaa, sillä toisin kuin putkessa, koiran etenemistä ja singahdusta pussin seasta on huomattavasti vaikeampi ennakoida tarkasti. Lisäksi pussi avautuu kerrasta riippuen hieman eri tavalla, joten kohta missä koira tulee näkyviin vaihtelee. Suuren aukon kanssa oikea tarkennus pitää arvata oikeaan kohtaan, jotta arviolta parin kymmenen sentin terävyysalueessa olisi jotain kiinnostavaa. Lopputulos pussikuvista vaihtelee paljon, mutta muutama ruutu sentään jäi säästettäväksi.

Mineissä radalla oli mukana tarmokas kaveri, joka varmasti kuuluu pienimpiin radalla näkemiini koiriin. Ainakaan putkeen mahtuminen ei tule olemaan ongelma, päin vastoin kuin vähän isommilla tanskalaisilla

Iltapäivällä auringon siirryttyä paistamaan seuraaviin risukasoihin suurin osa medien radasta tuli käytettyä kokeiluihin pitkillä valotusajoilla. Netin syövereissä on ollut keskustelua siitä että agilitykuvissa ei ole vauhdin tunnetta kun kuvataan lyhyillä valotusajoilla. Agilityyn verrattuna kyseinen kuvaustekniikka ei ole mikään ongelma esim. autourheilussa, jossa radalla etenijät pysyvät (suurimman osan ajasta) saman muotoisina. Juoksevassa koirassa ei taas ole kovin montaa kohtaa, jotka pysyvät kuva-alassa paikallaan.

Paremmin “vauhtikuviin” soveltuukin hyppyesteet, joissa koiran muoto muuttuu vähemmän. Sopiva valotusaika on lähinnä makuasia. Tosin tietyn rajan yli pitää selvästi mennä, jotta kuvasta ei tule pelkästään epäterävä tai tärähtänyt vaikutelma. Allaolevassa kuvassa valotusaika on ollut 1/40 s, mikä pidemmällä polttovälillä toimii melko mukavasti.

Pitkä kisapäivä oli ilmeisesti sujunut kokonaisuudessaan hienosti, vaikka kisakirjeen mukaan tapahtuma oli varsinainen agilitymaraton. Kiitokset I-HAHille maukkaasta mokkapalasta!

Bongasin kalustoon keskittyneen sivuston jo päättyneiden kuvakilpailuiden joukosta koirakuvakilpailun otsikolla “Dogs… no longer lazy”. Suurin osa parista sadasta osallisuneista kuvista on akselilta juoksu/loikka/frisbee, mutta osuipa silmiin suojelukoettakin.

Ensimmäisiltä sivuilta löytyy ihan hauskoja otoksia:

http://www.dpreview.com/challenges/Challenge.aspx?ID=1812&View=Results&Rows=4

Viikonloppuna saattaisi olla mahdollisuus pistäytyä tauon jälkeen Purina-areenalla ATD:n perinteisissä marraskisoissa.

Sivustolla ei ole (vielä) minkäänlaista listaa kiinnostavista linkeistä. Tässä kuitenkin yksi linkkivinkki.
Vaikka tässä kyse ei olekaan koirakuvista, yleisesti urheilukuvauksen ja kuvareportaasien saralta kannattaa pitää silmällä kanadalaisen Rob Galbraithin sivustoa, jossa tasaisin väliajoin ilmestyy linkkejä kuvakoosteisiin eri puolilla maailmaa.
-> http://www.robgalbraith.com

Törmäsin myös youtubessa erään kuvaajan esitelmään valokuvauksen perusasioista jossain konferenssissa. Tässä taitaa olla tiivistetyin esitys monista koirakuvaukseenkin pätevistä asioista (vaikka en välttämättä kaikkea allekirjoittaisikaan).

-> http://www.youtube.com/watch?v=X6EHA57Hflc

Friskies cup -kisojen jälkeen koiria on ollut “tähtäimessä” vain ulkoilureissuilla. Varsinainen liikunta jää tosin koiraporukan huoleksi, ja kelien viilentyessä onkin selvästi havaittavissa kylmyyden vaikutus kuvaamisen intensiteettiin. Villapaitojen lukumäärästä riippumatta puolen tunnin käyskentelyn jälkeen kuvaamiseen keskittyminen vaatii aivan eri tavalla energiaa kuin kesäkeleillä. Lisähaasteensa tuo vielä kostea maasto, jolloin kuivana pysyminen ja samalla kuvaaminen alle puolen metrin korkeudesta ei käy kovin ergonomia-asiantuntijoita lohduttavalla tavalla. Välikelin ulkokuvailuja varten olisi kai syytä etsiä kalastussaappaiden kaltainen saumaton kokopuku Kunnon lumipeitteen aikana tämä ei ole mikään ongelma, koska kuivalle pakkashangelle on helppo kellahtaa, ja kuvaaminen matalalta käy itsestään.

Edellisen viikonlopun Friskies cup -kisassa tuli jälleen huomattua aikaisemminkin todettu seikka kalustoasioihin liittyen.

Sunnuntain ensimmäiset ruudut Purina areenalla tuli otettua perus-telezoomilla, joka oli rungossa kiinni edellisten kuvausten jäljiltä. Aurinkoisena päivänä valon riittäessä tämä ei sinänsä ole merkityksellistä kuvaamisen kannalta. Polttovälialuella kattaa suurimman osan tilanteista lähellä ja radan etäisemmissäkin kohdissa. Juuri tämä kätevyys muodostuu ongelmaksi lopputulosta katsottaessa.

Kohteen ollessa useammin sopivalla etäisyydellä kuvat tulee otettua suurimmaksi osaksi samasta paikasta, jolloin kohteet ovat toki kuvassa, mutta eivät usein kovin tiiviisti (joskus puhutaan jopa sommittelusta).  Kiinteään polttoväliin siirtymisen näkee jälkikäteen laadussa, eikä kuvia tarvitse zoomin puutteesta huolimatta rajata juurikaan enempää. Ehkä kiinteiden putkien kannattajat ovat oikeassa, tai sitten en vain osaa…